Kyl menee väli yli hilseen vaikka sitäkin sampoota on joskus kaapissa..ei se auta tähän ns. lumentuloon olkapäille. Sitä paitsi nämä uusperhekuviot aiheuttaa enemmän painoakin kun olkapäille hilseily. Otsa hilseilee ja maha vetää mutkalle jännittämisestä, joskus ainakin.

Mikäänhän ei ole uusvanhemmalla helppoa eikä edes kohtuullista koettelemusta. Se on tiedossa jos tästä kaaoksesta ei muuta kuvioo osaa enää erottaa. Aina joku helvetin urpo vittuilee turpa mutkalla kun on ton toisen osapuolen mukuloita täällä käymässä, eli tämä lähes jokasen eronneen kohtalon kivirekitauti eli ex-liemessä kiehuminen alkaa viimeistään silloin kun ero on ollut ja se joka ei lähtenyt joko vieraan mukaan tai haihtunut muuten vaan..niin..se kun löytääki uuden kuvion ni jo on kaikki  akat ja ukot nuottasilla että nyt saa meidän kakara kaikki stanan ongelmat kolmessa minuutissa kun tapaa sitä toista eli tätä vanhempaa joka ei koskaan ole valittanut mistään.

Tuokin ns. tiputautinen urputti koko syksyn joka ihmeen asiantyngästä niin että sähköpostin käyttö vei todennäköisesti puolet tämän maan energiatuotantokapasiteetista 3 päivässä.

Vittuilu -tietysti- kohdistui tähän tilanteeseen, kun sitä nyt niin ahistaa kun hänelle ei meidän elämänkuviot kuulu mitenkään eli nollaprosenttia, ja sitä se sitten raukka on koittanut tökkiä, tiedonjyvää heinäkasasta koko ajan viimeiset kuukaudenpäivät. Sitten tais raukka masentua entisestään kun ei vieläkään tipahtanut omena, ei kypsänä eikä raakana vaikka kuinka kepillä oksaa (exsäänsä) koputteloitti.

Masentuneita on meitä muitakin ja kipeitä ja sairaita ja elämänpotkimia ja surullisia tässä talossa ja muissakin taloissa, joka rappukäytävään varmaan mahtuu huolia enemmän kuin siivooja jaksaa niitä pois siivota. Mulle ainakin. Joka päivä taistelua että jaksanko elää itseni kanssa. Jaksanko mitään. Mutta en aiheuta päänvaivaa siitä kun itelleni enkä revi sitä jostain kanalaumasta irti, eli kierrätä elämän surua kusettavien nais/mieshlöiden revittäväksi enää..koska suurin osa aina tuntuu puukottavan selkäpuolelle, kylkikin on kelvannut, -olen huomannut-.

Mutta eihän se tajua, sitä vaan liikuttaa kyttäillä ja kuulostella ja kuristaa. köyhää on sen elämä, vaikka ei köyhä ole, kuten toiset. Onnea vaan mut älä pliis tule mun pientä elämäntoivoa kurkistamaan.

Joku maata kiertävä ohjus vaikka vois napata kyytiin ohimennessään..ainakin entisen exäni jos ei tuota nykyseni exää.

Entinen xkirjain vei kaiken. Mutta mä olen kitunut vitusti siitä kaikesta totaalipaskasta ja henkisestä tuhotyöstä mitä jälkeensä jätti. Enkä mä enää kaipaa uusintoja. Missään muodossa. Ihmiset on petoja.

Mä haluan vaan pois noiden säälittävien toisia tuhoavien pask*p*itten luotisateesta. Saahan sitä haluta.

Toivottavasti ekologia vähentäisi pikkuhiljaa geeniperimää noitten osalta ja tilalle kehittyisi enemmän valoista ja hyväksyvää porukkaa muuten loppuu masennuslääkkeet hyllystä ja tehtailta. Semmosta. Jotta Isänpäivää. Ei o sitäkän viimeaikoina näkyny jos muutenkaan. Miksi?